maanantai 16. marraskuuta 2015

Tyhjä on takkini nyt - tunnelmia PT 2.jaksolta





Kuinka hyvältä suklaa maistuikaan kolmen päivän salilla asumisen jälkeen! Annoin suosiolla itselleni luvan herkutella ja sulatella viikonlopun tietopakettia, jonka sisäistämiseen menee kyllä tovi jos toinenkin. Personal Trainer –koulutusputken 2.jakso piti sisällään 3 päivää ja yhteensä 24 tuntia, joista 2/3 kulutettiin salilla erilaisten liikkeiden oikeaoppiseen tekniikkaan tutustuen. Vaikka treenimielessä ei asioita läpi käytykään, 60 liikkeen liikepankki variaatioineen kuulostaa (ja tuntuu…) aika kattavalta paketilta. Raskaudestaan huolimatta en valita! Viikonloppu oli erittäin antoisa, enkä vaihtaisi kokemusta pois, vaikka kahden ensimmäisen päivän jälkeen tuntui, että kourakaupalla kerättyä informaatiotulvaa pulppusi ulos tasaisena virtana. 



Kolmas päivä ja käytännön ohjausharjoitukset (joita etukäteen tietysti pelkäsin eniten) osoittivat kuitenkin jälleen kerran sen, että ns. ”ohjien omiin käsiin ottaminen" ei ole missään uudessa tilanteessa sen kummallisempaa ei kuin muuallakaan. Toki en voi sanoa, että tietotaito anatomiaan, lihasten liikkuvuussuuntaan tai liiketekniikkoihin olisi vielä edes tyydyttävällä tasolla, mutta omalla asenteella ja suhtautumisella itse tilanteeseen pystyy todistetusti korjaamaan jo monia puutteita. Huonona kieli-ihmisenä voisinkin verrata ohjaustilannetta kommunikointiin ulkomailla: jos et tiedä sanoja, viesti kehollasi. Ohje tuntuu menevän tällä tavoin ilman oikeita termejäkin ymmärrettävästi perille. Ja pätee muuten monessa muussakin tilanteessa!




         ”Jos uskot, että onnistut tai jos uskot ettet onnistu, olet oikeassa!”

Takki on totaalisen tyhjä ja aikaiset aamuherätykset alkaa painaa silmäluomia umpeen, joten jätän suosiolla toisen aihekokonaisuuteni tuonnemmaksi. Pitkin yöunin kohti uutta viikkoa! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti